Että tällainen päivä. Hukkasin bussikortin prkl. Vitun ääliö olen. Ei millään huvittaisi tuhlata uuteen korttiin ties kuinka paljon.. Eihän mulla tosiaan muita menoja olekaan. Mä olen hirveän ärtynyt nykyään, varsinkin kaupungilla kun on paljon ihmisiä. Tekisi mieli sulkea vain silmät ja sitten avata ne niin, että kaikki olisivat kadonneet ympäriltä. Olisi vain pehmeä, lämmin tyhjyys.

En ansaitse silkkilakanoita. Olen liian likainen nukkumaan niissä. Enkä ansaitse lämpimiä leipiä, jotka kuitenkin teen ja syön. Rikon koko ajan rajojani, mutta väliäkö tuolla lopulta. Olen niin heikko, että ihan turhaan kuvittelen pystyväni minkäänlaiseen itsekuriin ikinä.

Miksi en pysty itkemään?